Elikkä nyt kun sattui aikainen herätys näin lauantaina niin ajattelin kirjoittaa nyt tänne blogiinkin meidän viime tiistain tapahtumat.
Tosiaan olin matkalla töihin, kun tyttöni soitti ja kertoi hätääntyneenä, että Malilla on nyt joku jalassa, ei kuukemma astu sille ollenkaan. Lapset ei ollut nähnyt mitä oli tapahtunut (tv:tä lastenohjelmia olivat kattelleet) mutta Losti oli oli ollut Malin kanssa ja rallia vetäneet.
Ajattelin ensin, että jalka on venähtänyt tai jotain, lapset vaan säikähtäneet mutta toki piti lähteä kotia kohti katsomaan tilanne.
Muksut oli siirtänyt Lostin ja Megaran toiseen huoneeseen ja Mali lepäli kiipeilypuussa. Heti silmäyksellä näki, ettei kyse ole "venähdyksestä". Ilmotin töihin, että tää päivä menee kotona. Ja niin suunnattiin kohti lekuria. Catvetissä todettiin 3,7kg hyväkuntoinen kissa mutta oikean jalan olevan poikki. :( Näin ollen leikkaus edessä. Malille alettiin etsiä ortopedia ja kun selvisi, että saamme hänet HauMau:n Pauli Keräselle niin Mali jäi päiväksi catvettiin ja haimme hänet iltapäivällä ja kuskasimme leikkaukseen.
Illalla klo 21 oltiin kotona. Leikkaus oli mennyt hyvin, sääri-ja pohjeluunmurtumat oli levyn ja ruuvien avulla aisoissa. Edessä 6vk häkkilepoa: ei hyppimistä tai juoksemista. Olimme raivanneet pojan huoneen Malille. Kuskattu pöydät pois ja sänky käännetty väärinpäin. Tarkoitus oli, että Mali sai oman rauhan ettei riekkuisi.Kaulurin neiti repi jo autossa ja kotona laittelin sitä yli puolet yöstä, sillä Mali suhtautui kauluriin erittäin huonosti, sai raivareita jalkaansa. Puri siis käytännössä sidettään kun pahin manaajakatti, sinkoillen muristen ja sähisten pitkin lattiaa :( Soittelin yöllä lekuriinkin, vahvat lääkkeet saattoi noin vaikuttaa.) Kissa vaan oli niin hullu, ettei omakseen meinannut tuntea ja levossa pito tuntui mahdottomalta. Olin jotenkin ajatellut Malin nukkuvan rauhassa ekan yön mutta toisin kävi.
Aamulla ruoka maittoi ja päivällä vanhempani kävi sitä katsomassa. Itse menin töihin erittäin "pirteänä". Mali oli tehnyt isot pissat ja oli pirteä. Konsultoin lekuria ja saimme luvan ottaa päälimmäisen tukisiteen pois. Sen Mali oli saanut retuutettua. Hommasin tytölle kevythäkin mutta keksiäänä tyttönä hän on nyt 2 kertaa karannut sieltä. Eilen illalla ekaa kertaa ja ajattelin silloin, että joku oli unohtanut Jeren huoneen oven auki ja Meksu Lostin kera tunkeneet häkin auki. Sillä seurauksella, että Mali tepasteli olkkarissa Lostin ja Megaran sitä ihmetellessä.
Mutta tänä aamuna herään siiheen että neiti yrittää avata ovea. Vahingosta viisastuneena nyt hakaneulat pitää vetskarit kiinni.
Megaraa Malilla on hirveä ikävä <3 Ja toisinpäin. Lost koittaa Meksua leikittää mutta se on semmosta äijätouhua ;)
Nyt sitten toivon, että tulevat viikot ois rauhallisia. Ja tuo jalka kestäis nuo Malin touhut.
Tikit otetaan pois 10vrk päästä ja ekat kontrollikuvat on 6vk päästä, vikat sitten 12vk kuluttua.
Nyt vaan odotellaan ja eletään toipilas aikaa....
Jos jollain on vastaavia kokemuksia tai jotain vinkkejä niin ois kiva kuulla.
