Mali saapui kotiin...

Nyt on sitten meidän neiti kotona ja kyllä oli huvittava saada katsoa kissojen kohtaamista. Losti oli ihan, että "wäy - Missä sä oot ollut"? ;)
Mali taas suhtautu viileesti ja väliinpitämättömästi, kiersi kämpän kuin tsekatakseen onks kaikki ok.
Losti koitti pikku hilja tupata seuraan, ängetä viereen nukkumaan.Siinä hän istua töpötti toisen vieressä ja vahti unta, koittaen aina hivuttaa itsensä Malin tykö mutta Mali oli erimieltä... Onneksi lopulta Malikin heltyi ja teki yhden simskupojan hyvin onnelliseksi ;)
Sitten pestiin turkit ja leikittiin. Kaikki oli kuten ennenkin.
Nyt vaan meitä ihmisiä jänskättää saatiinko mitään aikaiseksi? Tulevat viikot tulevat olemaan pitkiä.... ;)

Jännitystä ilmassa

Lokakuisen harmaa iltapäivä pimeni ja taivaalta tihkui vettä mutta mieli oli sitäkin kirkkaampi. Saataisiinko vihdoin meille itämään kissalapsia?
Nyt jännitetään onnistuuko Mummeli twixinhi Jesse hurmaamaan meidän miestä huutaneen nuorikon ja olisiko vihdoin aika päästä jännittämään masun kasvua. Ja saataisinko meille balineesipentue?
Saa nähdä. Myöhäseen meni vienti, kun vatsatauti jylläsi perheessä ja sotki kuvioita mutta ei heitetä hanskoja vielä nurkkaan.
Täytyy nyt elää jännityksessä ja odotella kuulumisia....