Lokakuisen harmaa iltapäivä pimeni ja taivaalta tihkui vettä mutta mieli oli sitäkin kirkkaampi. Saataisiinko vihdoin meille itämään kissalapsia?
Nyt jännitetään onnistuuko Mummeli twixinhi Jesse hurmaamaan meidän miestä huutaneen nuorikon ja olisiko vihdoin aika päästä jännittämään masun kasvua. Ja saataisinko meille balineesipentue?
Saa nähdä. Myöhäseen meni vienti, kun vatsatauti jylläsi perheessä ja sotki kuvioita mutta ei heitetä hanskoja vielä nurkkaan.
Täytyy nyt elää jännityksessä ja odotella kuulumisia....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti